Komennot ja niiden vaatimukset osa 2 – istuminen

Mini osaa välillä istua ja välillä ei. Välillä käsky uppoaa jo ensimmäisestä tavusta kun toisissa tilanteissa taas tuntuu, että puhuisin koiralle aivan jotain vierasta kieltä. Miksei koira tottele? Minin tapauksessa kyse ei ole silkasta tottelemattomuudesta vaan siitä, että käskysana ei ole vielä riittävän vahva, jotta koira pystyisi sen ongelmitta toteuttamaan kaikissa tilanteissa. Näitä voivat olla erilaiset ympäristöt, etäisyydet, häiriötekijät (ihmiset, koirat, kulkuneuvot, lelut, ruoka, ”tuo tuoli oli edellisellä kerralla toisessa nurkassa”jne.). Myös ohjaajan olemus, sijainti ja asento voivat vaikuttaa. Jos koira on edessäni, täysi huomio minussa ja minulla on palkka kädessä, koira pystyy suorittamaan istu-käskyn 100% kymmenen toiston sarjassa. Jos … Jatka artikkeliin Komennot ja niiden vaatimukset osa 2 – istuminen

Nyt puhutaan palkasta!

Kaikki kortit pöytään, sillä nyt keskustellaan palkka-asioista. Nimittäin koiran palkasta. Kuten olen aiemmin kirjoitellut, niin tällä hetkellä osana Minin koulutusta on se, ettei ruoka enää vain ilmesty kuppiin, vaan kaiken ruuan eteen tulee tehdä töitä. Toisin sanoen ruoka tulee minun käden kautta. Tällä hetkellä kotona kupista saa vähän piimää, johon on sekoitettu kirjolohiöljy ja sinkkijauhe. Näitä kun on vaikea piilottaa kouralliseen nappuloita. Tämä asia on ollut merkittävässä osassa remmikäytöksen hienosäädössä, sillä pääasiallisen ruokansa Mini saa lenkeillä. Lenkkipalkkana käytän Platinumin lihanappulaa. Tavalliseen kuivamuonaan verrattuna tämä todella on koiralle herkkua, vaikkei Mini nyt varsinainen sihtikurkku ole muutenkaan. Nappula on sopivan isoa, omaa … Jatka artikkeliin Nyt puhutaan palkasta!

Tottelevaisuuskoulutuksen alkulähteillä

Minin tullessa minulle viime vuoden toukokuussa käytiin tosiaan neljä viikkoa kestävä arkitottelevaisuuskurssi ja sen jälkeen käskyjä treenattiin kotona. Näitä olivat istu, maahan, tänne, paikka, katse, odota ja jätä. Jossain vaiheessa mukaan tuli agility, kun kaverin innostaman lähdettiin omatoimivuorolla agilityä kokeilemaan. Enhän minä siitä mitään tiedä, mutta kovin näytti koira nauttivan. Mini hoksaa suhteellisen nopeasti asioita ja sen kanssa on itsellekin motivoivaa oppia ja opettaa uutta. Innostuin tästä itseohjautuvasta harrastamisesta ja olen nyt viimeisen parin kuukauden ajan pyrkinyt säännöllisen epäsäännöllisesti varaamaan myös tokoa varten oman hallivuoron. Vaikka kaikki treenit eivät ole aina olleet niin produktiivisia, kuin mitä toivoisi, on Minille ollut … Jatka artikkeliin Tottelevaisuuskoulutuksen alkulähteillä